Krimppaaminen

Full crimp, half crimp vai closed crimp? Krimppaamisen anatomia.

Otteesta voi ottaa kiinni monella eri tavalla riippuen mm. otteen koosta ja muodosta, seinän kaltevuudesta, muuvin luonteesta, seuraavan otteen sijainnista, sormien morfologiasta ja omista tottumuksista. Jos ote on pieni lista tai nypy tai siitä täytyy lukottaa korkealle, on krimppaaminen usein luonnollisin ja myös vahvin tapa tarttua otteeseen. 

Krimppiotteista puhutaan useilla eri nimillä, joiden merkitykset ovat joskus hieman ristikkäisiä ja saattavat helposti jäädä epäselviksi. Ihan täyttä, selvää konsensusta ei niiden merkityksestä taida edes olla, ja eri taustoista sekä aikakausilta tulevat kiipeilijät saattavat eri yhteyksissä puhua samasta asiasta eri nimellä tai eri asiasta samalla nimellä. Erilaisten krimppien erottaminen toisistaan on kuitenkin tärkeää esimerkiksi otelautaohjelmaa tekeville tai sormivaivoista kärsiville kiipeilijöille.

Oletko kuullut full crimpistä, half crimpistä, closed crimpistä ja sikakrimpistä?

Closed crimp (suomalaisittain sikakrimppi - ainakin ääritilanteissa) ymmärretään yleensä niin, että krimpatessa peukalo tulee etusormen päälle antamaan lisävoimaa. Peukalon avulla saa krimppiä vahvistettua jopa 17 % (Quaine ym. 2011). Ei ole varmaa, johtuuko tämä puhtaasti peukalon tuottamasta voimasta vai siitä, että peukalon osallistuminen muuttaa keskushermoston toimintaa ja voimien jakaantumista sormien välillä.

Full crimpissä etusormi, keskisormi ja nimetön koukistuvat keskinivelestään yli 90 astetta (etusormi ehkä vähemmän). Jotta tämä mahdollistuu, myös rystynivel koukistuu. Rystynivelen koukistuminen ohjaa voimaa enemmän sormenpäille, mikä helpottaa erittäin pienissä otteissa roikkumista. Joissakin piireissä full crimp ymmärretään niin, että siinä tulee peukalo etusormen päälle samoin kuin closed crimpissä. Tässä koulukunnassa full crimp ja closed crimp voidaan erottaa toisistaan siitä, että full crimpissä keskinivelet ovat vielä enemmän koukussa kuin closed crimpissä.

Half crimp on otetyyppi, jolle on vaikea löytää sen tarkempaa tieteellistä määritelmää kuin että se on jotakin open handin ja full/closed crimpin väliltä. Peukalo ei tule half crimpissä etusormen päälle. Yleensä se ei sinne edes ulotu, koska rystynivel ei täysin puhtaassa half crimpissä koukistu välttämättä lainkaan (ks. esim. Lattice). Pikkusormi jää half crimpissä tyypillisesti eri asentoon kuin muut sormet pienuutensa vuoksi.

Anatominen nippelitieto 1: Krimppi on open hand -otetta vahvempi siksi, että sormien syvän koukistajalihaksen vipuvarsi on krimpatessa pidempi. Syvän koukistajalihaksen jänne kiinnittyy kärkinivelestä vähän sormenpäähän päin. Siksi kärkinivelen ojennus sekä sormen koukistuminen vasta keskinivelestä pidentää vipuvartta, mikä lisää maksimaalisen voimantuoton potentiaalia.

Anatominen nippelitieto 2: Full crimpissä keskinivelen suuren kulman (yli 90 astetta) on arvioitu lisäävän kitkaa jännetupessa ja pulleyssa niin paljon, että se jarruttaa jänteen liukumista. Jarrumekanismi antaa lisävoimaa otteessa pysymiseen.

Mitä hyötyä otetyyppien tuntemisesta on, enkö voi vain kiivetä niin kuin hyvältä ja oikealta tuntuu?

Full crimppaamisesta varoitellaan välillä siksi, että siinä pulleyt ovat lujilla (ks. lisää aiheesta täältä). Krimpatessa A2 -pulleyyn kohdistuva voima on 3-4 kertaa suurempi kuin saman sormen sormenpäähän kohdistuva voima. Mitä enemmän keski- ja rystynivel ovat koukistuneina, sitä suurempi on pulleyrakenteisiin kohdistuva voima. Siksi jatkuva full crimppaaminen kuormittaa pulleyta. Jos kuormitus on liiallista ja toistuu liian usein, sormi ei ehdi palautumaan kuormituksesta ja seurauksena voi olla rasitusvamma. Toisaalta kannattaa myös huomioida, että full crimp kuuluu kiipeilyyn ja on joillakin reiteillä ehdottoman tarpeellinen. Jos sitä ei ikinä muutoin harjoittele kuin kevään ensimmäisellä projektilla, saattaa äkillinen sikakrimppikin johtaa pulleyvammaan.

Huomionarvoista on se, että full crimpissä tai closed crimpissä peukalo ei ole se, mikä lisää pulleyyn kohdistuvaa kuormitusta, vaan keski- ja rystynivelten kulma. Pelkkä sikakrimpin välttely ei siis ole avain onneen, jos tavoitteena on pulleyvammariskin minimointi. Tämä kannattaakin huomioida esimerkiksi otelautatreeneissä ja varmistaa, että jos tavoitteena on roikkua otelaudassa half crimppinä, ote on tosiaankin half crimp eikä full crimp tai closed crimp ilman peukaloa.

Sormien mittasuhteet ja nivelten liikkuvuudet vaikuttavat siihen, että kiipeilijöiden välillä on eroavaisuutta siinä, miltä eri otetyypit näyttävät. Pikkusormen mitta suhteessa muihin sormiin vaikuttaa esimerkiksi siihen, krimppaako pikkusormi muiden sormien mukana vai jääkö se ennemmin open hand -asentoon. Etusormen mitta vaikuttaa siihen, jääkö se full crimpissä 90 asteeseen, vaikka muut sormet taipuvat yli 90 astetta.

Nivelten ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka paljon DIP-nivel yliojentuu krimpatessa. Jos on taipumusta yliojennukseen, ei välttämättä ole viisainta käyttää full crimpiä aina otteessa kuin otteessa. Kannattaa mieluummin opetella käyttämään monipuolisesti eri otetyyppejä.

Checklist half crimppiin:

1. Ovatko etu-, keski- ja nimettömän sormen kärkinivelet suorina tai ehkä vähän yliojentuneina?'
   
2. Onko etu-, keski- ja nimettömän sormen keskinivelissä n. 90 asteen kulma?
3. Ovatko sormet lähes vaakatasossa (sormenpäästä keskiniveleen)?
   
4. Onko rystynen lähes suorana?
   

Lähteitä ja luettavaa:

Amca, A., Vigoroux, L., Aritan, S. & Berton, E. 2012. Effect of hold depth and grip technique on maximal finger forces in rock climbing. Journal of Sports Sciences 30:669-677.

Crowley, T. 2012. The Flexor Tendon Pulley System and Rock Climbing. Journal of Hand Microsurgery 4:25-29.

Quaine, F., Vigoroux, L., Paclet, F. & Colloud, F. 2011. The Thumb During the Crimp Grip. International Journal of Sports Medicine 32:49-53.

Schweitzer, A. & Hudek, R. 2011. Kinetics of Crimp and Slope Grip in Rock Climbing. Journal of applied biomechanics 27:116-121.

Schöffl, I., Oppelt, K., Jügert, J., Schweizer, A., Neuhuber, W. & Schöffl, V. 2009. The influence of the crimp and slope grip position on the finger pulley system. Journal of Biomechanics 42: 2183-2187.